Voe pojjaat tätä joulukuun autuutta :) Ainakin luukkujen availun kanssa. On se vaan niin kivaa :D (no joo, on tuo lumikin ihan kivaa..)

Tänään oli Risan luukun vuoro runoineen:

"Voi kuinka hassua mä nähdä sain,
äsken kun mä karamellin hain.
Mä hiivin saliin päin, oven rakoon salaa jäin,
kun äidin kanssa joulupukin juttelevan näin."

"Vai näkiköhän pikku-Jukka tuon suukon sittenkin tällaisen peilin kautta?"

Saattaa olla tai tiedä siitä, mutta voi että kun on kertakaikkisen ihana peili! Apuva. Nyt kyllä pitää miettiä kaksi kertaa meneekö tämä nykyaikaiseen nukkikseeni vai pitääkö velhoboksistani tehdä velhotarboksi! Ihan tulee Ruususen Pahatar tästä mieleen, kerro kerro kuvastin! Päätyi minne päätyi niin upea on, ei voi kiistää! Harmi etten saanut siitä kunnon kuvaa, tämäkin oli työn takana, kamera kun ei suostunut tarkentamaan ei sitten niin millään.
Kiitos! :)